← FeeCheck

Navigointipolku: FeeCheck › Miten FeeCheck laskee maksukustannukset

🌐 Kieliversiot: DE | EN | FI

Lukuaika: noin 7 minuuttia | Viimeksi tarkistettu: toukokuu 2026


Miten FeeCheck laskee maksukustannukset — vaihe vaiheelta

Korttimaksujen kokonaiskustannus muodostuu aina kolmesta komponentista: interchange-maksusta, verkkomaksusta ja hankkijamarginaalista. FeeCheck laskee nämä yhteen täsmällisesti jokaisessa vertailussa — läpinäkyvästi ja toistettavasti.


Kolmikomponenttirakenne

Jokainen korttimaksutapahtuma aiheuttaa kauppiaalle kustannuksia, jotka jakautuvat kolmeen erilliseen osaan. Tämä rakenne on vakioitu koko EU:ssa, vaikka jokaisen komponentin suuruus vaihtelee merkittävästi.

Komponentti 1: Interchange-maksu

Interchange-maksu on lakisääteisesti säännelty komponentti. Se virtaa hankkijalta kortinmyöntäjäpankille jokaisessa tapahtumassa. EU:n Interchange-maksuasetus (IFR, EU 2015/751) asettaa enimmäisrajat kuluttajakorteille ETA-alueella:

KorttityyppiIFR-enimmäisrajaHuomio
ETA kuluttaja-debit0,20 %Esim. suomalainen Visa Debit tai Mastercard Debit
ETA kuluttaja-luotto0,30 %Esim. suomalainen Visa Credit tai Mastercard Credit
Yrityskortti (ETA)Ei kattoaTyypillisesti 1,2–1,9 %
Kortti ETA:n ulkopuoleltaEi kattoaTyypillisesti 1,5–2,5 %
American Express (suora)Vapautettu IFR:stäAmex asettaa omat hintansa

Suomen konteksti: Suomalaiset kuluttajat käyttävät pääosin kotimaisia Visa- ja Mastercard-debit-kortteja, joihin sovelletaan IFR:n 0,20 %:n kattoa. MobilePay ja Siirto toimivat eri mekanismeilla — MobilePay Mastercard-verkon kautta, Siirto SEPA-tilisiirtoina — ja niiden kustannusrakenne poikkeaa perinteisistä korttimaksuista.

Komponentti 2: Verkkomaksu

Verkkomaksu (myös scheme fee tai assessment fee) veloitetaan korttiverkon (Visa, Mastercard) infrastruktuurin käytöstä. Tämä maksu ei ole EU:n sääntelemä ja vaihtelee verkkoittain ja tuotteittain.

FeeCheckin verkkomaksudatan tyypilliset vaihteluvälit:

KorttiverkkoTyypillinen vaihteluväli
Visa0,03–0,10 %
Mastercard0,02–0,12 %
American ExpressSisältyy Amexin kokonaiskorvaukseen

Verkkomaksut eivät ole täysin julkisia — FeeCheck merkitsee aina nämä luvut arvioiduiksi julkisesti saatavilla olevan datan perusteella.

Komponentti 3: Hankkijamarginaali

Hankkijamarginaali on maksupalveluntarjoajan (PSP) tai hankkijapankin pidättämä osuus. Tämä on kaikkein vaihtelevaisin komponentti: se riippuu palveluntarjoajasta, kauppiaan liikevaihtoluokasta, sopimuksen pituudesta ja hinnoittelumallista.

Tyypilliset hankkijamarginaalit EU:n pk-yrityksille:

  • Pienet yritykset (alle 50 000 € vuosittainen korttiliikevaihto): 0,20–0,80 %
  • Keskisuuret yritykset (50 000–500 000 € vuosittainen korttiliikevaihto): 0,10–0,50 %
  • Suuret yritykset (yli 500 000 €): neuvoteltavissa, usein alle 0,20 %

Laskentaesimerkki: Suomalainen ravintola

Otetaan konkreettinen esimerkki. Suomalainen ravintola vastaanottaa 45 euron laskun, jonka asiakas maksaa suomalaisella Visa Debit -kortilla.

Laskenta:

KomponenttiKorkoSumma (45 €:n transaktiosta)
Interchange-maksu (IFR-katto debitille)0,20 %0,09 €
Verkkomaksu (arvio, Visa)0,05 %0,02 €
Hankkijamarginaali (tyypillinen, pieni ravintola)0,35 %0,16 €
Kokonaiskustannus0,60 %0,27 €

Ravintola saa tilille 44,73 €. Efektiivinen maksuaste on 0,60 %.

Vertailu: sama ravintola, amerikkalainen Visa Credit -kortti (turistiasiakas)

KomponenttiKorkoSumma (45 €:n transaktiosta)
Interchange-maksu (ei IFR-kattoa, yhdysvaltalainen kortti)1,80 %0,81 €
Verkkomaksu (arvio, Visa)0,08 %0,04 €
Hankkijamarginaali0,35 %0,16 €
Kokonaiskustannus2,23 %1,01 €

Sama 45 euron lasku — mutta kustannus on lähes nelinkertainen, kun asiakas käyttää ETA:n ulkopuolista korttia. Tämä on erityisen merkittävä seikka Suomessa, missä matkailijat — etenkin Yhdysvalloista ja Aasiasta — maksavat usein kansainvälisillä korteillaan.

Hinnoittelumallit: Yhdistetty vs. Interchange++

FeeCheck laskee kustannukset molemmilla hinnoittelumalleilla:

Yhdistetty hinnoittelu (Blended)

Palveluntarjoaja veloittaa yhden kiinteän prosentin kaikista korttityypeistä riippumatta. Esimerkki: 1,5 % kaikista transaktioista.
  • Etu: Yksinkertainen, ennakoitava
  • Haitta: Läpinäkymätön; kauppias ei tiedä, maksetaanko liikaa halvoista korteista
  • Sopii: Pienille yrityksille, joilla on pieni volyymi ja epäyhtenäinen korttivalikoima

Interchange++ -hinnoittelu

Kauppias maksaa todellisen interchange-maksun + verkkomaksun + palveluntarjoajan kiinteän marginaalin.
  • Etu: Täysin läpinäkyvä; kauppias hyötyy halpoja kortteja käyttävistä asiakkaista
  • Haitta: Monimutkaisempi; kustannukset vaihtelevat korttivalikoiman mukaan
  • Sopii: Suuremmille yrityksille, joilla on pääosin ETA:n kuluttajakortit

Miten FeeCheck vertailee eri hinnoittelumalleja

Koska yhdistetty hinta ja IC++-hinta eivät ole suoraan vertailukelpoisia, FeeCheck laskee efektiivisen kokonaiskoron molemmille malleille sinun korttivaroikumasi perusteella:

Efektiivinen kokonaiskustannus = 
  (ETA debit -transaktioiden osuus × debit-kustannus) 
+ (ETA luotto -transaktioiden osuus × luotto-kustannus) 
+ (ETA:n ulkopuolisten korttien osuus × kansainvälinen kustannus)
+ (yrityskorttien osuus × yrityskorttikustannus)

Tulos on efektiivinen kustannus euroissa tai prosentteina kokonaisliikevaihdosta, jota voi suoraan vertailla eri palveluntarjoajien välillä.

Mitä FeeCheck ei laske

FeeCheck laskee nimenomaisesti vain toistuvat transaktiokohtaiset maksut. Laskelmiin ei sisälly:

  • Kiinteät kuukausimaksut (ne lisätään erillisesti laskelmaan)
  • Terminaalilaitteistokustannukset (liian paljon vaihtelua)
  • Chargeback-maksut (palveluntarjoajakohtainen)
  • Käyttöönottomaksut (usein yksikertaiset, ei toistuvia)
  • PCI-yhteensopivuusmaksut

Nämä kustannukset ovat relevantteja kokonaiskustannusanalyysissä, mutta FeeCheck sisällyttää ne erillisiin "Kokonaiskustannuslaskelma"-osioihin, ei ydinvertailulaskelmaan.


Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Mitä interchange-maksu tarkoittaa yksinkertaisesti? Interchange-maksu on korttitapahtumasta veloitettava välitysmaksu, jonka hankkija maksaa kortinmyöntäjäpankille. Kauppias ei maksa sitä suoraan — se sisältyy hankkijasi kokonaisveloitukseen. EU-asetus 2015/751 rajoittaa sen enintään 0,20 %:iin (debit) ja 0,30 %:iin (luotto) ETA:n kuluttajakorteille.

Mitä on interchange++-hinnoittelu? Interchange++-hinnoittelussa kauppias näkee todellisen interchange-maksun plus verkkomaksun plus hankkijamarginaalin erillisinä riveinä. Se on läpinäkyvin hinnoittelumalli. Yhdistetyssä hinnoittelussa kaikki yhdistetään yhteen prosenttiin, mikä on yksinkertaisempaa mutta vähemmän läpinäkyvää.

Miksi kansainväliset kortit maksavat enemmän? Kansainvälisille korteille (esim. yhdysvaltalaiset tai brittiläiset kortit Brexitin jälkeen) ei sovelleta EU:n IFR-asetuksen interchange-kattoja. Nämä kortit voivat periä 1,5–2,5 % interchange-maksun. Suomessa tämä on erityisen relevanttia: matkailijat, etenkin Yhdysvalloista ja Aasiasta, maksavat usein kansainvälisillä korteillaan.

Kuinka usein FeeCheckin laskelmat päivitetään? Interchange-kattoja koskevat muutokset (IFR-päivitykset) heijastetaan välittömästi. Verkkomaksuarviot tarkistetaan kvartaaleittain. Hankkijamarginaalitiedot päivitetään, kun palveluntarjoajat muuttavat julkisesti julkaistuja hinnastojaan.


Lähteet ja säädösperusta


Aiheeseen liittyvät sivut